Kuvat, jotka haluan unohtaa,
edessäni taas on.
Kuvat, jotka polttaisin,
toisen omaisuutta on..
Ihminen, jonka kiroaisin,
palaisi takaisin kuitenkin.
Ihminen, jota vihaisin,
Nauraisi vain hymysuin.
Kaikki palaisi aina takaisin,
tuhka muuttuisi uudestaan kuvaksi.
Vihollinen, jonka voitit kerran,
tulisi uudestaan, kostamaan.
~2.9.2011~
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________
Ei ole mieli tehnyt kirjoittamaan mitään hetkeen, mutta nyt vihdoin runosuoni hiukan aukaisi itseään, ja lopputulos oli tuollainen. Tuntuu kuin menneisyys tahallaan yrittäisi saada mustasukkaiseksi...
Vaikka toisaalta, vaikka pahan kerran voittaa, se palaa aina takaisin..
Joko nyt tai myöhemmin..
_________________________________________________________________________________
Ei ole mieli tehnyt kirjoittamaan mitään hetkeen, mutta nyt vihdoin runosuoni hiukan aukaisi itseään, ja lopputulos oli tuollainen. Tuntuu kuin menneisyys tahallaan yrittäisi saada mustasukkaiseksi...
Vaikka toisaalta, vaikka pahan kerran voittaa, se palaa aina takaisin..
Joko nyt tai myöhemmin..

Menneisyys oli edessämme vaikka pakenimme sitä, se tuli kuvin päällemme, säikäytti meidät äänillä menneisyydestä. Kaikki se oli meissä kiinni.
VastaaPoistaAnna menneisyyden kulkea mukanasi siitä välittämättä.
Hienosti tehty teos.
Kiitos kommentistasi Koboltti ^^
VastaaPoista