Tietoja minusta

Oma kuva
Olen mietteliäs ja hieman surumielinen nainen, joka pahasti muistuttaa Marzin outo tyttö biisin tyttöä. En osaa kertoa miksi, mutta ne sanat vain luo joka kerta saman suojan ympärilleni. ja tunteen "se olen minä." On vaikea kertoa itsestään, kun edes itse ei tarkalleen tiedä itsestään mitään. kaikki sisällä oleva on sumun peittelemään ja kaikki ulkoinen on työllä taiottua.

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Talven enkeli

 Ei kuolematon ole hän
vaan kantaa enemmän.

Tähdistä laskeutui,
Nainen puhtoinen.

Ei valittanut,
eikä itkenyt.

Hymyillen lumen toi,
laulaen kaiken sulatti.

Kuolematon ole ei,
mutta silti laulaa enemmän.

Siipiään kantaa selässään,
kuin prinsessa kruunuaan.

Häilyväkin valo,
kaiken näyttää voi.

Kuin unien valtiatar,
valkoisessa häämekossaan.

Askel kylmä kuin jää,
Sydän lämmin kuin tuli.

Kevät hänet vie,
sulattaen kadottaa.

Jalanjälkiä talven,
seurata voit.

Lammikot teiden,
johdattaa voi.


~18.08.2010~

_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________

Tällainen pieni sanoilla leikki tällä kertaa, onhan tuo jo kymmenen päivää vanha teksti, mutta ihan hyvä laittaa näytille, jos vaikka sattuisi tulemaan kommentteja :3
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________

perjantai 26. elokuuta 2011

Päivän kuva/piirros 26.8.

_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________

torstai 25. elokuuta 2011

Sota



Tuuli veren levittää,
polte kivun lieventää.
Aamukaste aseen piilottaa,
ruosteiseen maahan upottaa.

Teräksistä verta,
vanaisia polkuja.
Lasisia katseita,
myhäilyjä hulluja.

Kuolema viitallaan peittelee,
tuhkaa mustaa heittelee.
Tuskan huudot kadottaa,
puhdas isänmaa.

~25.08.2011~
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________


Päivän kuva/piirros 25.8.

_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________

Yksi omista suosikeistani kolmen vuoden takaa, sormi ja puukko. Ei ehkä kaikkein luotettavin ja silleen kaunein. Mutta omasta mielestäni kuva onnistui pelottavan hyvin, vaikka koskaan ennen mitään tuollasta piirtänyt. Alkuperäinen piirustustehty A4 lyijykynällä jonka jälkeen skannattu ja koneella hiukan muokattu.

Ei en ole itsetuhoinen vaikka kuvasta monet saattavat alkaa ajattelemaan niin. Kaikilla on vain pahoja päiviä ja täytyyhän ne jotenkin purkaa. Helpoin tapa itselleni on piirtää ja kirjoittaa ne ulos. Vaikka siittä ei aina hyvää seuraisi, esim. tämän kuvan ansiosta sain käydä kuraattorin puhuttelussa. Mutta mitä voin sille että piirrän sitä mitä mieleeni tulee tai jos tulee. Minä vain piirrän ja annan kuvan ilmestyä paperille, en päähäni.
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________

maanantai 22. elokuuta 2011

Päivän kuva/piirros 22.08.2011

_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________

Vuodet on kulunut vauhdilla ja silti ikävä kaivertaa rakkaita eläinystäviä miettien, jotka ovat jo kuolleet.
mutta silti sitä täytyy jaksaa ja löytää uudet suunnat. Joulukuussa kuoli rakkain kissani Sanni, jonka kuva tulee sitten tänne, kun hänen kuolemastaan on vuosi. On vaikea uskoa, että jokin niin tärkeä ystävä, jonka on saanut syntymäpäivä lahjaksi, voi kuolla ja elää enää vain muistoissa.

Joten ruusu teille kaikille, jotka olette menettäneet tärkeän ystävän, läheisen  ihmiset/eläimen.
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________

Soitto sydämen


Puinen viulu,
yhä soittajan käsissä,
kuin sulka kirjailijan sormissa.

Ei virhettäkään tee,
ei väärää vetoa,
sävelmä muuttumaton.

Sanoin kuvaamaton kauneus,
pitkät hiljaiset nuotit,
paperit sekaisin telineessä.

hymyillen,
mutta haikeana,
soiton lopettaa

Lapsi viaton,
niin kaunis,
niin hentoinen.

Ilman surupukua,
ilman kotia,
yksin pimeässä.

Vain sävelet tummat,
mutta kauniit,
lohdun sydämeen tuo.


~18.10.2010~
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________


Viattomien soittohan on kaikkein kauneinta, eikös vain?

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Päivän kuva/piirros 21.08.2011

_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________

Tällainen pikku keijukainen tuli piirrettyä viimeyönä ja tänään päivällä viimeistelin väreillä ja siivillä.
Harvoin piirrän ihmismäisiä olentoja tai ihmisiä, koska ongelmana on aina, joko kasvot tai sitten vartalo. Senpä takia enimmäkseen piirtelen tribaalikuvioita tai sitten jotain muuta itseäni kiinnostavaa. Välillä jopa saatan tehdä poikkeuksen ja suostun piirtämään jonkun ehdotuksesta jotain erilaisempaa, vaikka normaalisti piirrän mieluummin ilman mitää erikoisempia suunnitelmia. Mitä tyhjempi pää sitä parempaa jälkeä.
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________

Varjoissa kulkevat

Kuulitko koskaan kuiskaustani,
elämän ja kuoleman rajamailta.
Sieltä missä pimeyskin katoaa,
varjotkin synkkyys nielee.

Kuulitko huutoni kaukaisen,
pilvien yläpuolelta.
Sieltä missä linnut ei lennä,
sieltä josta Ikaros putosi.

Auringon pojan helmassa,
Kuun kaunottaren kynsissä.
Suljettujen vankiloiden sellissä,
salaisuuksien arkussa.

Tuona yönä,sinä katosit.
liekit polttavat,
kuvaasi nuolevat.
Talo autioituu,
haamuja vain.

Yhtä menneisyyttä vain,
ei kieltää sitä voi.
Muistoissa seilaamista,
sielun palasten kokoamista.

Pimeyden tien kulkemista,
hiljaisuuden polkuja.
Kuun väärällä puolella,
auringolta piilossa.

Unohtaa et vain voi,
kuun säteet sen paljastaa.
Et mennyttä muuttaakaan saa,
auringon liekit sinua estäkööt.


~08.04.2011~

_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________

Osasta runoista tulette varmasti huomaamaan että rakastan kreikan mytologiaa ja käytän sen henkilöitä ja tarinoita runoissani. Mutta miksen käyttäisi, mytologia on niin kiehtova monella eritapaa. Toinen mikä kiinnostaa minua on Muinainen Egypti ja tämän jumalat. Niitä harvemmin nähdään runoissani, mutta ehkä vielä joskus kirjoitan Ra ja Anubis Jumalista.

En ole koskaan ollut mitenkään kiinnostunut Kristinuskosta, ja minulla on aika vahvat mielipiteet joihinkin kristinuskon asioihin, joista varmaan papit rankaisisivat jos voisivat. Tutkein sitten tässä yksi päivä hiukan wikipediaa ja sieltä uskontoja niin löysin tämän: Zarathustralaisuus, uskonto jonka mietteet ja ajatus maailma on suurinpiirtein sitä samaa kastia kuin omani. Epäilin aluksi lähteä tutkimaan sitä, mutta yllätyin suuresti, mutta ei se tarkoita että itse nyt olisin ryhtymässä tuohon uskontoon, ehei, mieluummin uskon Kreikan mytologiaan.

On v
ain mielenkiintoista vertailla eriuskontoja, kuinka paljon niissä on samoja arvoja, kuinka paljon taas eri. Nämä kysymykset jäivät kaikkein eniten mieleen, koko uskonnosta: "Oi viisaus, milloin nämä miehet tunnistavat pelastuksen sanoman? Milloin he luopuvat tuosta huumeesta, jonka avulla vihamieliset, mieleltään kieroutuneet tyhjänpuhujapapit aiehuttavat ihmisille myrkytystilan ja johtavat harhaan tämän maan pahoja johtajia?" (lainattu Wikipediasta 21.08.2011)
 Kysymyksen ovat mielenkiintoisia jos miettii sitten vaikka katolilaista kirkkoa, jossa piispat raiskaavat ja käyttävät hyväksi tyttöjä ja naisia, harrastavat salamenoja jne.

Mutta ei uskonnoista tämän enempää tähän. En yritä käännyttää ketään, yritän vain saada ihmiset miettimään. Itse olen vielä toistaiseksi kristitty ja kirkkoon kuuluva, mutta tämäkin seikka luultavasti tulee vielä muuttumaan. Sillä haluan uskoa siihen, mikä on minulle läheistä, luonto, eläimet, mytologiat, taide, tiede, yliluonnollinen, jne. Haluan hallita itse omaa uskontoani, joka ei tule ehkä koskaan oleen mikään tämän maailman uskonnoista. Eikö ihmisten olisi helpointa elää ilman uskontoja, no kait jokaisen pitää saada turvautua mihin haluaa, jotkut turvautuvat aseisiin toiset uskontoon, jotkut toiset taas molempiin.
______________________________________________________________________
______________________________________________________________________

lauantai 20. elokuuta 2011

Jääsydämet



Vuosi vuodelta,
sydän yhä kokeneempana,
ruhjeilla ja haavoilla,
teipillä uudelleen koottuna.

Muutoksen tuulia,
kastelematta jätetty,
Kuivuneena ja lohjenneena,
yhä vain kasattuna.

Muuttui kiveksi,
vaihtui vuoreksi,
murtui jääksi,
vyöryi lumena.

Ei kukaan muistanut,
villiä sydäntä,
kaikialla vain kivistä jäätä,
jokainen niin samanlainen.

Yhteiskunta tuhoutui,
jätti jälkeensä vain muruja,
opettivat vain tappamaan,
toisia jääsydämiä.

Vuosi vuodelta,
satoja sodassa kuoli,
maassa makasi,
elottomia sydämiä.

Pian saapuisi teippaajat,
pian kaikki olisi ennallaan,
pian sota jatkuisi,
pian ketään ei olisi.




~20.08.2011~

________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________

Tällainen runo yhteiskunnan sydämistä, teksti pulppusi jostain tuolta syövereistä.

Mutta nyt valmistautumaan issikalla ratsastamiseen. Pitkästä aikaa pääsee viettää aikaa hevosen selkään, viimeksi joskus ylä-asteen puolessa välissä käynyt viimeksi eli joskus -07 tai -08 viimeksi. :D
Että aikaa siittäkin huvista kyllä on...
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________

Päivän kuva/piirros 20.08.2011

Pieni merihevonen ^____^

________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________

Rakastan merta ja kaikkea siihen liittyvää. Taruja Poseidonista, neredeistä ja merenneidoista.
Meri ja Vesi ovat elementtejäni, joista en välttämättä pystyisi luopumaan, ainakaan kovin pitkiksi ajoiksi.
Olen asunut koko lapsuuteni lähellä merta ja satamaan oli vain pari kilometriä, sinne monesti saatoin karata tai lähteä muuten vain pyöräilemään. Lapsuuden aikana vietin myös Pappan kanssa paljon merellä, kalastamassa ja tutkimalla saaria. Ihania muistoja.
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________


Käsi kädessä,
kylki kyljessä,
vaikka meren aaltoihin



~15.4.2008~
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________

Kuiskaaja


En ole tarinan päähenkilö,
enkä myöskään sivuhenkilö.
Mutta silti kaipaan,
minulle tärkeää henkilöä.
Hän oli tarinani päähenkilö.
Minä olen vain kuiskaaja,
jota kukaan ei näe.


~16.01.2008~


_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________

~Ajattelin näin alkuun aloittaa ensimmäiselläni runolla, jonka olen koskaan kunnolla kirjoittanut.
Kuiskaaja runo syntyi ylä-asteen käytävällä istuessani ja samalla kun katselin ihmisten ohi kävelemistä.
Laukusta sitä joutui nopeasti kynää ja paperia etsimään, että sai lauseet vangittua, ennen kuin ne olisivat päässeet kokonaan karkaamaan ajatuksista.

Vielä tuolloin en uskonut, että joskus kirjoittaisin suurinpiirtein runon päivässä. Hyvä jos olisi uskonut edes sitä että kirjoittaa yhden runon vuodessa. Mutta aika kasvatti siivet ja runoja alkoi kerääntymään pöytälaatikkoon ja nettiin muille julkisille runosivustoille, enemmän kuin tarpeeksi. Kiitos vuosien, taidot ovat kehittyneet hiukan.

Olisin kiitollinen kaikille, jotka uskaltavat tai haluavat antaa palautetta,
kritiikkiä tai kiitosta runoistani.

Toivon myös että te kaikki tulette nauttimaan tästä blogista ja tulevasta sisällöstä. Kiitos!~
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________