Jääsydämet

Vuosi vuodelta,

sydän yhä kokeneempana,

ruhjeilla ja haavoilla,

teipillä uudelleen koottuna.

Muutoksen tuulia,

kastelematta jätetty,

Kuivuneena ja lohjenneena,

yhä vain kasattuna.

Muuttui kiveksi,

vaihtui vuoreksi,

murtui jääksi,

vyöryi lumena.

Ei kukaan muistanut,

villiä sydäntä,

kaikialla vain kivistä jäätä,

jokainen niin samanlainen.

Yhteiskunta tuhoutui,

jätti jälkeensä vain muruja,

opettivat vain tappamaan,

toisia jääsydämiä.

Vuosi vuodelta,

satoja sodassa kuoli,

maassa makasi,

elottomia sydämiä.

Pian saapuisi teippaajat,

pian kaikki olisi ennallaan,

pian sota jatkuisi,

pian ketään ei olisi.




~20.08.2011~

________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________

Tällainen runo yhteiskunnan sydämistä, teksti pulppusi jostain tuolta syövereistä.

Mutta nyt valmistautumaan issikalla ratsastamiseen. Pitkästä aikaa pääsee viettää aikaa hevosen selkään, viimeksi joskus ylä-asteen puolessa välissä käynyt viimeksi eli joskus -07 tai -08 viimeksi. :D
Että aikaa siittäkin huvista kyllä on...
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________