| Sanni-neiti <3 |
_______________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________
Miksi täytyy menettää,
miksi täytyy lähteä liian aikaisin.
Olit ystäväni, olit rakkainpani, olit enkelini.
Suojelethan nyt minua,
miksi täytyy lähteä liian aikaisin.
Olit ystäväni, olit rakkainpani, olit enkelini.
Suojelethan nyt minua,
sieltä ylhäältä.
olethan kanssani,
olethan kanssani,
vielä tänäkin päivänä.
Rakastan sinua ystäväni,
olet armahin edelleen.
Ethän unohda minua,
enhän minäkään sinua.
olet armahin edelleen.
Ethän unohda minua,
enhän minäkään sinua.
~2.10.2011~
______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Rakkaalle kissalleni, joka lähti liian aikaisin tästä maailmasta.
Tiedän muistelen ehkä liikaa entistä kissaani, mutta hän oli elämäni lähde,
se kukka joka kukki kun olin yksin.
Ja aina kun olin poissa liian kauan, hän suuttui minulle,
mutta leppyi kun tarpeeksi leperteli.
Hän antoi anteeksi.
Toisin kuin ihmiset, eläimet antavat helpommin anteeksi,
jos niille antaa anteeksi.
Ehkäpä sen takia Sanni oli minun tyttöni,
minun oma ystäväni, se tärkein, luotettavin.
Mutta nyt kun hän on poissa,
on vaikea tietää mikä olisi oma paikka
missä olisin se ns. oikea ihminen.
Vaikka löysin rakkauden,
vaikka olen kihloissa ja
asun avoliitossa.
Niin kaipaan jotain lämpöistä,
jotain ystävällistä,
jotain jonka kanssa olen elänyt jokaisen päivän,
kokenut kaikenlaista, mutta silti saanut anteeksi.
Ehkä kukaan ei oikeasti ymmärrä mitä höpisen,
mutta koittakaapas kasvattaa jokin eläin pennusta asti,
pitäkää pentua lähimmäisenä ystävänä, jolle kerrotte kaiken,
joka oppii tuntemaan teidät perin pohjin.
Ehkä ymmärrätte minua sitten paremmin.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti